Una primavera a Bologna: 5.1.2010 Alku

Italialaisten keskustelujen tai televisio-ohjelmien seuraaminen on vielä hankalaa. Asiointitilanteet tai esimerkiksi vuokraisännän kanssa keskusteleminen sujuvat jo ihan hyvin – niitä on italian kursseilla harjoiteltu ja toisaalta vastapuhujakin tietää mukauttaa puhettaan vähä-älyisille ulkomaalaisille sopivaksi. Joka tapauksessa on palkitsevaa huomata, että ymmärtää suuren osan lyhyistä teksteistä. Liikennemerkit, katumainokset, liikkeiden nimet, hinnastot ja ruokalistat ovat melko ymmärrettäviä.

Ennen kielikurssin alkua on vielä pari luppopäivää. Ollaan käytetty aikaa enimmäkseen tutustumalla kaupunkiin ja kiertelemällä kaupoissa. Hintataso täällä Pohjois-Italiassa on yllättävän kallis, osittain jopa kalliimpi kuin Jyväskylässä. Hedelmät ja alkoholijuomat ovat halvempia, mutta lähes kaikki muu vähintään yhtä kallista kuin Suomessa. Vaatteet ja kengät tuntuvat olevan joka kaupassa merkkitavaraa ja siksikin todella kalliita. Kaupunkiretkillä ollaan vertailtu myös erilaisia ravintoloita; trattorioita, osterioita, pizzerioita ja kahviloita on joka kulmalla. Etenkin sienalaiset osteriat eli viinibaarit vaikuttavat todella sympaattisilta ja edullisilta: yksi litra talon viiniä maksaa noin kuusi euroa. Ravintoloiden hintataso onkin selvästi Milanoa matalampi. Ei olla vielä käyty syömässä ulkona täällä, joten ruuan laadusta en voi vielä sanoa mitään, mutta ainakin tuoksut kapeilla Sienan kaduilla ovat uskomattoman houkuttelevia. Ravintoloiden lisäksi ne houkuttelevat poikkeamaan pieniin leipomoihin sekä liha-, juusto- ja viinikauppoihin. Jäätelöbaarit eivät hyisen kelin vuoksi innosta, vaikka jäätelö näyttääkin taivaalliselta.

Olemme tutustuneet italialaiseen ruokakulttuuriin nyt keittelemällä pastaa kämpillä, maistelemalla halpaa viiniä ja syömällä aamupalaksi croissanteja. Tuntuu vähän siltä, että otti minkä hyvänsä ruokapaketin kaupassa käteensä, kaloreja on vähintään 300. Yhdestä aamupalacroissantista saa paketin mukaan 18 % päivän energiasta eikä rasvatonta maitoa tai jogurttia löydy mistään kaupasta. Silti ylipainoisia ei näy katukuvassa. Ehkäpä italialaiset herkuttelevat maltilla; laatu korvaa määrän? Ruokavalioon kuuluu takuulla myös enemmän hedelmiä, vihanneksia ja meren antimia kuin perussuomalaisella.

Vaikka emme olekaan tehneet pariin päivään käytännössä mitään, väsyttää joka ilta vietävästi. Osittain se voi toki johtua siitä, että käveltyjä kilometrejä kertyy päivän mittaan huomaamatta yli kymmenen, mutta luulen väsymyksen johtuvan suurelta osin myös kielen jatkuvasta omaksumisesta. Vaikka italian kirjaa ei tulekaan varsinaisesti päntättyä, opettelee sanoja ja etenkin kuullun ymmärtämistä käytännössä jatkuvasti.
-Maiju